Tekoälylukutaito työpaikalla: 7 asiaa, jotka jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää

Tekoälystä on tullut nopeasti osa tavallista työpäivää. Sen avulla kirjoitetaan tekstejä, tiivistetään aineistoja, valmistellaan esityksiä ja etsitään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Oikein käytettynä tekoäly voi helpottaa työtä merkittävästi. Samalla sen käyttöön liittyy tietosuojaa, tietoturvaa, tiedon luotettavuutta ja vastuullista käyttöä koskevia kysymyksiä. Siksi tekoälyn käyttämisessä ei ole kyse vain siitä, osaako työntekijä käyttää jotakin tiettyä työkalua. Hänen pitäisi myös ymmärtää, mitä tietoja tekoälylle voi antaa, miten sen tuottamaan sisältöön pitää suhtautua ja millaisia riskejä käyttöön voi liittyä. Tästä osaamisesta käytetään myös käsitettä tekoälylukutaito.

‍

Tekoälylukutaidolla tarkoitetaan käytännössä sitä, että työntekijällä on riittävät tiedot ja valmiudet käyttää tekoälyä omassa työssään turvallisesti, vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Se ei edellytä tekoälyn teknisen toiminnan yksityiskohtaista tuntemista. Tekoälylukutaito on huomioitu myös EU tekoälyasetuksessa. Tekoälyasetuksen 4 artikla edellyttää tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttöönottajia toteuttamaan toimenpiteitä henkilöstönsä ja muiden heidän puolestaan tekoälyjärjestelmiä käyttävien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittymisen tukemiseksi. Käytännössä organisaation on arvioitava, millaista tekoälyosaamista henkilöstö tarvitsee omissa työtehtävissään ja miten tätä osaamista tuetaan.

Mitä tämä tarkoittaa tavallisen työntekijän näkökulmasta?

‍

1. Tekoäly voi antaa vakuuttavan mutta väärän vastauksen

Generatiivisen tekoälyn tuottama vastaus voi kuulostaa täysin uskottavalta, vaikka siinä olisi virheitä. Tekoäly voi yhdistellä tietoja väärin, käyttää vanhentunutta tietoa tai esittää epävarman asian varmana.

Hyvä periaate on yksinkertainen: mitä suurempi vaikutus tiedolla on päätökseen tai toimintaan, sitä tärkeämpää sen paikkansapitävyys on tarkistaa.

‍

2. Tekoälylle ei pidä antaa tietoja ilman harkintaa

Työtehtävissä käsitellään usein tietoja, joita ei voi syöttää mihin tahansa tekoälypalveluun. Tällaisia voivat olla esimerkiksi henkilötiedot, terveystiedot, liikesalaisuudet, sisäiset suunnitelmat ja tietoturvallisuuden kannalta arkaluonteiset tiedot. Tekoälypalveluun syötetyn tiedon käsittely riippuu palvelusta, käyttöehdoista ja käytössä olevista asetuksista. Tietoja voidaan esimerkiksi tallentaa palveluntarjoajan ympäristöön tai joissakin palveluissa käyttää palvelun ja tekoälymallien kehittämiseen. Tämä ei tarkoita, ettei tekoälyjärjestelmissä voisi käsitellä henkilötietoja. Olennaista on, mitä palvelua käytetään, mihin sitä käytetään ja millaiset säännöt organisaatio on käytölle määritellyt.

Jos et tiedä, saako tietoa syöttää käyttämääsi tekoälypalveluun, tarkista asia ensin.

‍

3. Tekoälyn tuottama sisältö pitää arvioida ennen käyttöä

Tekoälyn tuottaman sisällön tarkistamisen tarve riippuu käyttötarkoituksesta. Otsikkoehdotuksessa tapahtuva virhe voi olla merkityksetön. Asiakkaalle annettavassa neuvossa, sopimuksessa tai juridisessa tulkinnassa virheen seuraukset voivat olla huomattavasti suuremmat.

Ennen sisällön käyttöä kannattaa kysyä:

Mitä tapahtuisi, jos tämä tieto olisi väärin?

Mitä suurempi mahdollinen vaikutus on, sitä huolellisemmin sisältö pitää tarkistaa.

‍

4. Organisaation hyväksymillä työkaluilla on merkitystä

Kaikki tekoälypalvelut eivät ole samanlaisia. Organisaatio on voinut hyväksyä käyttöön tietyn ratkaisun, jonka tietojen käsittely, käyttöehdot ja turvallisuus on arvioitu etukäteen. Verkosta löytyy samalla suuri määrä tekoälypalveluita, sovelluksia ja selainlaajennuksia. Helppo käyttöönotto ei tarkoita, että niitä saa käyttää automaattisesti työasioiden käsittelyyn. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös kokouksia nauhoittaviin, litteroiviin tai automaattisia muistioita tekeviin tekoälypalveluihin. Niiden käyttö voi tarkoittaa muiden osallistujien puheen, henkilötietojen ja kokouksessa käsiteltävien luottamuksellisten tietojen tallentamista ja käsittelyä. Tällaista työkalua ei siksi pitäisi ottaa työssä käyttöön omin päin, vaan sen käytön pitää perustua organisaation hyväksymiin toimintatapoihin.

Työntekijän pitäisi tietää vastaus ainakin tähän kysymykseen: Mitä tekoälypalveluita saan käyttää työssäni?

‍

5. Vastuu ei siirry tekoälylle

Tekoäly voi auttaa kirjoittamaan, analysoimaan ja valmistelemaan asioita, mutta se ei poista käyttäjän tai organisaation vastuuta lopputuloksesta. Jos tekoäly laatii esimerkiksi asiakasviestin, käyttäjän pitää silti arvioida, onko sisältö oikein ja tilanteeseen sopiva.

Hyvä tekoälyn käyttäjä ei siis kysy vain, mitä tekoäly vastasi, vaan myös: Voinko perustellusti käyttää tätä tekoälyn tuotosta tässä tilanteessa?

‍

6. Myös rikolliset hyödyntävät tekoälyä

Tekoälyä voidaan käyttää uskottavien huijausviestien, tietojenkalastelun sekä manipuloitujen kuvien, äänten ja videoiden tuottamiseen. Siksi vanhat nyrkkisäännöt eivät enää aina riitä. Huijausviesti voi olla hyvin kirjoitettu ja näyttää aidolta. Erityistä tarkkaavaisuutta tarvitaan, jos viestissä pyydetään esimerkiksi maksamaan, luovuttamaan tietoja, kirjautumaan palveluun tai poikkeamaan normaalista toimintatavasta.

Poikkeuksellinen pyyntö kannattaa varmistaa toisella, ennalta tunnetulla viestintäkanavalla.

‍

7. Jokaisen ei tarvitse osata kaikkea tekoälystä

Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse ymmärtää tekoälyn teknistä toimintaa tai osata käyttää kaikkia tekoälytyökaluja.

Tekoälyä työssään käyttävän olisi kuitenkin hyvä tietää:

• mitä tekoälyä työssä saa käyttää
• mitä tietoja palveluun saa syöttää
• milloin tekoälyn vastaus pitää tarkistaa
• millaisia tietosuoja- ja tietoturvariskejä käyttöön liittyy
• keneltä kysyä neuvoa epäselvässä tilanteessa.

Tarvittava osaaminen riippuu työtehtävistä ja siitä, miten tekoälyä käytetään.

‍

Tekoälyosaaminen ei ole kertaluonteinen projekti

Tekoälytyökalujen käyttöönotto on vasta ensimmäinen askel. Organisaation on myös huolehdittava siitä, että henkilöstö ymmärtää, miten tekoälyä käytetään turvallisesti, vastuullisesti ja organisaation ohjeiden mukaisesti. Osaamista voidaan tukea koulutuksella, perehdytyksellä, selkeillä käyttöohjeilla ja käytännön esimerkeillä.

Siksi tekoälyosaamista ei kannata nähdä kertaluonteisena projektina. Henkilöstön osaamista on kehitettävä ja ylläpidettävä tekoälyn käyttötapojen, työkalujen ja riskien muuttuessa.

Tekoälyn hyödyntämisessä ratkaisevaa ei lopulta ole vain se, mitä teknologia mahdollistaa, vaan se, osaavatko ihmiset käyttää sitä turvallisesti, vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.