Miksi henkilöstökoulutus nousee kriittiseen rooliin vuonna 2026?

Miksi henkilöstökoulutus nousee kriittiseen rooliin vuonna 2026?

Vuosi 2026 ei ala tyhjästä. Se jatkaa kehitystä, joka konkretisoitui monessa organisaatiossa jo vuoden 2025 aikana henkilöstöön kohdistuvien lakisääteisten vaatimusten, erityisesti tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden osalta. Vuoden 2025 aikana yhä useampi organisaatio havahtui siihen, että pelkät ohjeet, tekniset ratkaisut tai yksittäiset koulutukset eivät enää vastanneet toimintaympäristön vaatimuksia.

Käytännössä ongelma ei useinkaan ole ohjeiden tai järjestelmien puute, vaan se, ymmärtääkö henkilöstö oman roolinsa ja vastuunsa. Juuri tästä syystä henkilöstökoulutuksen merkitys korostuu myös vuonna 2026 osana organisaatioiden riskienhallintaa.

Mitä opimme vuodesta 2025?

Vuoden 2025 aikana sama ilmiö toistui monessa tietosuoja-, tietoturva- ja kyberturvallisuustilanteessa. Poikkeamat eivät syntyneet ensisijaisesti teknologian puutteista, vaan arjen tilanteista, joissa riskiä ei tunnistettu tai toimintamalli ei ollut selvä.

Kyse ei useimmiten ole huolimattomuudesta, vaan siitä, ettei osaaminen ole pysynyt muuttuvan toimintaympäristön mukana.

Samalla tekoäly tuli osaksi monen työntekijän arkea nopeammin kuin organisaatiot ehtivät luoda yhteisiä pelisääntöjä. Tämä teki näkyväksi sen, että lakisääteiset velvoitteet eivät enää koske vain perinteisiä teemoja, vaan myös uusia teknologioita ja toimintatapoja. Hyvässä tarkoituksessa käytetty tekoäly johti tilanteisiin, joissa henkilötietoja tai luottamuksellista tietoa käsiteltiin tavalla, jota ei ollut etukäteen arvioitu tietosuojan, tietoturvan tai kyberturvallisuuden näkökulmasta.

Vuonna 2025 myös osoitusvelvollisuus konkretisoitui monelle organisaatiolle. Kysymys ei enää ollut siitä, onko henkilöstö koulutettu joskus, vaan pystytäänkö koulutus osoittamaan ajantasaisena, kattavana ja roolien mukaisena silloin, kun sitä tarvitaan.

Pelkkä yleiskoulutus ei enää riitä

Vaikka organisaatiossa olisi järjestetty yleinen koulutus tietosuojasta, tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta, se ei yksin riitä varmistamaan turvallista ja vaatimustenmukaista toimintaa arjessa.

Organisaatiot toimivat roolien kautta. Jokaisella työntekijällä on oma tehtävänsä, vastuunsa ja toimintaympäristönsä, ja näihin liittyvät riskit ovat erilaisia. Asiakaspalvelussa korostuvat tiedon luovuttaminen ja tunnistaminen, johtamisessa päätöksenteon vastuut, teknisissä rooleissa järjestelmien ja käyttöoikeuksien hallinta, ja tuotannossa sekä kenttätyössä käytännön toimintamallit ja laitteiden käyttö.

Yksi ja sama koulutus ei voi kattaa näitä kaikkia riittävällä tarkkuudella.

Vuonna 2026 henkilöstökoulutuksen haaste ei ole enää pelkästään koulutuksen järjestäminen, vaan myös sen kohdentaminen. Peruskoulutusten lisäksi tarvitaan rooli- ja toimialakohtaista koulutusta, joka tukee tietosuojaa, tietoturvaa ja kyberturvallisuutta siellä, missä työ tosiasiallisesti tapahtuu.

Mitä on huomioitava vuonna 2026?

Vuonna 2026 henkilöstökoulutusta ei voi enää ajatella yksittäisenä tapahtumana tai vuosittaisena rutiinina. Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus edellyttävät jatkuvaa osaamisen ylläpitoa, koska riskit, työkalut ja toimintatavat muuttuvat koko ajan.

Tämä herättää väistämättä kysymyksen: kuinka nopeasti henkilöstön osaaminen vanhenee, jos koulutusta ei päivitetä?

NIS2 tekee tämän kehityksen näkyväksi myös sääntelyn tasolla. Kyberturvallisuus ei ole vain tekninen kysymys, vaan koko organisaation yhteinen vastuu. Tämä tarkoittaa, että myös henkilöstön koulutuksen laatu, ajantasaisuus ja seurattavuus nousevat keskiöön.

Vaikka järjestelmät automatisoituvat ja älykkäät ratkaisut kehittyvät, vastuu ei siirry teknologialle. Vastuu säilyy organisaatiolla ja yksittäisillä työntekijöillä. Tämä edellyttää ymmärrystä siitä, miksi tietyt toimintatavat ovat tärkeitä, ei pelkästään ohjeiden mekaanista noudattamista.

Miksi henkilöstökoulutus on nyt kriittinen tekijä?

Henkilöstökoulutus on yksi harvoista keinoista, joilla voidaan samanaikaisesti vähentää riskejä, täyttää lainsäädännön vaatimuksia ja vahvistaa organisaation toimintavarmuutta. Ilman osaavaa henkilöstöä lakisääteiset vaatimukset, kuten tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus, jäävät helposti irrallisiksi vaatimuksiksi arjen työstä.

Lakisääteinen osaaminen osaksi organisaation toimintakulttuuria

Tietosuoja-, tietoturva- ja kyberturvallisuusosaaminen eivät ole erillisiä projekteja eivätkä pakollisia pahoja. Vuonna 2026 ne ovat osa organisaation toimintakulttuuria ja päivittäistä työtä.

Organisaatiot, jotka panostavat henkilöstön osaamiseen suunnitelmallisesti ja jatkuvasti, ovat paremmin valmistautuneita sekä arjen häiriöihin että poikkeustilanteisiin. Samalla ne pystyvät osoittamaan vastuullisuutensa myös ulospäin.

Lopulta kysymys on yksinkertainen: tukeeko organisaationne henkilöstöä toimimaan oikein myös silloin, kun ohje ei ole suoraan käden ulottuvilla?